lauantai 7. huhtikuuta 2018

Sijoita ihmisiin

(Jesaja 58:6-11) 6. Eikö tämä ole paasto, jonka minä hyväksyn: että avaatte vääryyden kahleet, irrotatte ikeen nuorat, päästätte pahoinpidellyt vapaiksi ja särjette kaikki ikeet?
7. Eikö tämä ole oikea paasto, että taitat leivästäsi nälkäiselle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi ja että nähdessäsi alastoman vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
8. Silloin sinulle koittaa valkeus kuin aamurusko ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen. Vanhurskautesi käy edelläsi, ja Herran kunnia seuraa suojanasi.
9. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat apua, ja hän sanoo: "Tässä olen." Jos poistat keskuudestasi ikeen, sormella osoittelun ja väärät puheet,
10. jos avaat sydämesi nälkäiselle ja ravitset kylläiseksi hätää kärsivän, sinulle koittaa pimeässä valo, ja pilkkopimeä on sinulle kuin keskipäivä.
11. Herra on alati ohjaava sinua. Hän ravitsee sinun sielusi kuivassa autiomaassa, hän vahvistaa sinun luusi. Sinä olet kuin runsaasti kasteltu puutarha, kuin lähteensilmä, jonka vesi ei ehdy.
Tänä päivänä on ihmisillä paljon erilaisia probleemeja ja huolen aiheita. Niille, joilla on paljon omaisuutta, rahaa ja rikkauksia, päällimmäisenä huolen aiheena saattaa olla: miten löytää varma ja järkevä sijoituskohde tänä markkinoiden epävakaisuuden aikana? Miten saada mahdollisimman hyvä tuotto sijoitukselle tai edes pystyä säilyttämään entinen.
Esimerkiksi tässä Jesajan kirjan kohdassa Herramme tarjoaa meille jumalallista periaatettaan: jos noudatamme tätä, Hän pitää kansansa elossa (henkisesti ja fyysisesti) tulevina vaikeina aikoina.
Mikä tämä jumalallinen periaate on? Se on: opi sijoittamaan ihmisiin (lähimmäinen). Opi rakastamaan lähimmäistäsi, veljiä ja sisariasi.
Jeesus itse näytti esimerkin. Hänen ainoa maailmaan tulonsa syy oli ihmiset, meidän syntiemme sovittaminen ja synnin rangaistuksen (kuolema) kärsiminen puolestamme, että saisimme pelastuksen, rauhan ja vapauden ottamalla tämän kalliin lahjan vastaan. HÄN SIJOITTI IHMISEEN elämänsä.
Jeesus sanoo: "lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa".
Olin eilen Keiteleellä helluntaiseurakunnassa alueellisessa vankilalähetys päivässä. Siellä kuunnellessani puheita, todistuksia, musiikkia ja rukoillessa koin jatkuvan Pyhän Hengen läsnäolon päälläni. Hän jatkuvasti ikään kuin muistutti: sijoita ihmisiin, sijoita ihmisiin....
Hiljaa sydämessäni itkin ja rukoilin: Herra, minä haluan sijoittaa, johdata sinä minua, anna voimasi, olen käytettävissä.
Saattaa hyvinkin olla, että tulevina vaikeina aikoina, taistelun kiihtyessä; pimeyden ja valon, valheen ja totuuden välillä, uskovat vielä etsivät turvaa toisistaan. Nyt vielä täällä Suomessa meillä kristityilläkin on helpot oltavat. Käytetään tämä aika hyväksemme, opettelemalla sijoittamaan ihmisiin.
Tämä kyllä yleensä vie meidät tilanteeseen, missä pitää mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, joskus Hänen pilkkaansa kantaen. Mutta siinähän ne meidän "väkevät" rukouksemme, samoin kuin meidän "totuutemme" tulevat punnituksi.