Kehoitus kiittämään Herraa.
(Ps. 100. 1-5)
1. Kiitospsalmi. Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa.
2. Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla.
3. Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat.
4. Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä.
5. Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen.
Tässä yksi selkeä ilosta kertova kohta Raamatusta. Koko Raamattuhan kertoo ilosta. Psalmit ovat täynnä iloa ja Jumalan/Kristuksen ylistämistä. Kautta koko Raamatun tulee esille ilo, joka jatkuu sitten jumalanvaltakunnassa, tästä mm. ilmestyskirja kertoo. "Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne": tämäkin on Raamatun sanaa. Ilo Herrassa on TERVEEN uskon seurausta, yksi hengen hedelmän osa. (Gall. 5:22).
Saatana tappaa ilon ja sillä on siihen syynsä, ehkä se, että hänet kapinan seurauksena heitettiin taivaasta pimeyteen ja helvetti valmistettiin "perkeleelle ja hänen enkeleilleen (demoneille). Hän menetti tuon taivaallisen ilon ja vapauden.
Nyt se sitten pyrkii tappamaan (ottamaan) tuon ilon Jeesukseen uskovilta ja aivan liian usein onnistuukin. Tämän seurauksena Suomessakin on paljon uskovia, saarnamiehiä, evankelistoja, "profeettoja" jne...jotka saarnaavat, vievät evankeliumia eteenpäin motiivinaan katkeruus, viha, ylpeys, pettymykset ja itsesääli. Tässä ikävässä ilmiössä tukena on meilläkin vallalla oleva harhaoppi, mikä nauttii yleistä hyväksyntää eri kirkkokunnissa. Tämän opin mukaan jatkuva (ainakin suurimmaksi osaksi) murheessa kulkeminen nähdään jotenkin hurskaampana, hartaampana, jumalisempana ja raittiimpana.Tämän opin edustajat näkevät aidonkin ilon teeskentelynä, mikä sitten heitä ärsyttää.
Entä sitten Jobin kärsimykset? Lyhyesti: Jobilla oli kärsimyksensä, jotka saatana aiheutti, tosin Jumalan luvalla. Saatana teki vain sen, mihin Jumala antoi luvan, ei enempää. Kiinitetään huomio Jobin loppu elämään, mikä siunattiin moninkertaisesti aikeisempaan elämään verrattuna. Hän sai nauttia ja iloita perheestään, uskostaan ja kaikesta mitä hänellä oli. Loppujen lopuksi hänen elämänsä oli menestystarina.
Minäkin olin joskus samanlainen, joten koen, että olen jonkinlainen kokemusasiantuntija.
Tulin uskoon 1976, minkä jälkeen elämässäni oli monella tavalla ihana aika aina pitkälle 1980 - lukua. Elämän kolhujen, koettelemusten, monien pettymyksienkin keskellä sisimpääni oli pesiytynyt ja pikkuhiljaa kasaantunut katkeruutta, anteeksiantamattomuutta ja kaikenlaista turhaa lastia. Mikä sitten johtikin 90 - luvun alussa vihan ja katkeruuden kautta syvään masennukseen, mikä kesti n. 2-vuotta.
Maailman kuvani oli tuolloin hyvin mustavalkoinen (ei värejä).
Olin aina oikeassa, kärttyisä, jännittynyt, kireä, pirullinen, itsesäälissä, iloton, ei minkäänlaisia ilon aiheita. Jos joku oli iloinen, pidin sitä teeskentelynä ja minuahan ärsytti kaikenlainen "teeskentely". Kuvittelin jopa omistavani henkien erottamisen armolahjankin, vaikken omistanutkaan. Valehtelin itselleni: se johtuu minun persoonastani.
Moni on sanonut, että masennus oli Jumalan armossaan antama siunaus elämässäni. Minä en näe siinä mitään siunausta. Jos jotakin olen tuosta vaiheesta oppinut, olisin oppinut sen ja paljon enemmänkin ilman näitä kokemuksia, koska Pyhä Henki on opettajani, eikä Pyhä Henki johdata syntiin. Viha ja katkeruus on syntiä tänäänkin. Eläminen synnissä on ihmisen oma valinta ja päätös.
Kaikki nämä selitykset (omat ja muiden) olivat kuitenkin saatanallista valhetta, josta kärsin minä itse ja minun oma rakas perheeni (vaimoni ja lapseni). Nämä kertomani kokemukset ovat pitkään olleet vamma sielussani, jonka kuitenkin Jumalan armo Pyhässä Hengessä on parantanut. Olisin todella tyhmääkin tyhmempi, jos menisin uudestaan tuohon saatanalliseen valheeseen.
Herra on parantanut minut monta kertaa, joista yksi on vapautuminen masennuksesta ja muista sen johdannaisista. Kun jäljestä päin ajattelen kaikkea tätä ja näin tänään kaltaisiani "tiilenpolkijoita", koen aitoa sääliä, myötätuntoa ja rakkautta, koska kokemuksesta tiedän, miten raskasta orjantyötä se on. Kuitenkin Jeesus on tarkoittanut sinut vapauteen, rauhaan ja iloon, jota voi kutsua sielusi menestymiseksi (ei kirosana vaikka perkele niin selittääkin).
Anna Jumalalle mahdollisuus. Jeesus rakastaa sinua. Älä usko ihmisten puheita ja tulkintoja, vastaus löytyy Raamatusta Pyhän Hengen kautta. Sinun ei tarvitse miellyttää yhtään ihmistä. Elämäsi on sinun elämäsi, minkä Jumala on sinulle antanut!
Kuten profeetta Hesekielin (Hes. 47 luku) profetiassa kuvataan Jumalan Hengen virtaa, joka tulvii kynnyksen alta uimavedeksi asti. Ts. polvistu rukoukseen, avaa sielusi ja henkesi Pyhälle Hengelle ja anna virran viedä. Jeesushan huusi lehtimajan juhlilla "joka janoaa, tulkoon minun tyköni ja juokoon". Nyt on lupa juoda ja myös juopua, ei viinistä vaan Pyhästä Hengestä. Tämä on erittäin Raamatullista. Ylistä Kristusta!
(Ps. 100. 1-5)
1. Kiitospsalmi. Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa.
2. Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla.
3. Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat.
4. Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä.
5. Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen.
Tässä yksi selkeä ilosta kertova kohta Raamatusta. Koko Raamattuhan kertoo ilosta. Psalmit ovat täynnä iloa ja Jumalan/Kristuksen ylistämistä. Kautta koko Raamatun tulee esille ilo, joka jatkuu sitten jumalanvaltakunnassa, tästä mm. ilmestyskirja kertoo. "Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne": tämäkin on Raamatun sanaa. Ilo Herrassa on TERVEEN uskon seurausta, yksi hengen hedelmän osa. (Gall. 5:22).
Saatana tappaa ilon ja sillä on siihen syynsä, ehkä se, että hänet kapinan seurauksena heitettiin taivaasta pimeyteen ja helvetti valmistettiin "perkeleelle ja hänen enkeleilleen (demoneille). Hän menetti tuon taivaallisen ilon ja vapauden.
Nyt se sitten pyrkii tappamaan (ottamaan) tuon ilon Jeesukseen uskovilta ja aivan liian usein onnistuukin. Tämän seurauksena Suomessakin on paljon uskovia, saarnamiehiä, evankelistoja, "profeettoja" jne...jotka saarnaavat, vievät evankeliumia eteenpäin motiivinaan katkeruus, viha, ylpeys, pettymykset ja itsesääli. Tässä ikävässä ilmiössä tukena on meilläkin vallalla oleva harhaoppi, mikä nauttii yleistä hyväksyntää eri kirkkokunnissa. Tämän opin mukaan jatkuva (ainakin suurimmaksi osaksi) murheessa kulkeminen nähdään jotenkin hurskaampana, hartaampana, jumalisempana ja raittiimpana.Tämän opin edustajat näkevät aidonkin ilon teeskentelynä, mikä sitten heitä ärsyttää.
Entä sitten Jobin kärsimykset? Lyhyesti: Jobilla oli kärsimyksensä, jotka saatana aiheutti, tosin Jumalan luvalla. Saatana teki vain sen, mihin Jumala antoi luvan, ei enempää. Kiinitetään huomio Jobin loppu elämään, mikä siunattiin moninkertaisesti aikeisempaan elämään verrattuna. Hän sai nauttia ja iloita perheestään, uskostaan ja kaikesta mitä hänellä oli. Loppujen lopuksi hänen elämänsä oli menestystarina.
Minäkin olin joskus samanlainen, joten koen, että olen jonkinlainen kokemusasiantuntija.
Tulin uskoon 1976, minkä jälkeen elämässäni oli monella tavalla ihana aika aina pitkälle 1980 - lukua. Elämän kolhujen, koettelemusten, monien pettymyksienkin keskellä sisimpääni oli pesiytynyt ja pikkuhiljaa kasaantunut katkeruutta, anteeksiantamattomuutta ja kaikenlaista turhaa lastia. Mikä sitten johtikin 90 - luvun alussa vihan ja katkeruuden kautta syvään masennukseen, mikä kesti n. 2-vuotta.
Maailman kuvani oli tuolloin hyvin mustavalkoinen (ei värejä).
Olin aina oikeassa, kärttyisä, jännittynyt, kireä, pirullinen, itsesäälissä, iloton, ei minkäänlaisia ilon aiheita. Jos joku oli iloinen, pidin sitä teeskentelynä ja minuahan ärsytti kaikenlainen "teeskentely". Kuvittelin jopa omistavani henkien erottamisen armolahjankin, vaikken omistanutkaan. Valehtelin itselleni: se johtuu minun persoonastani.
Moni on sanonut, että masennus oli Jumalan armossaan antama siunaus elämässäni. Minä en näe siinä mitään siunausta. Jos jotakin olen tuosta vaiheesta oppinut, olisin oppinut sen ja paljon enemmänkin ilman näitä kokemuksia, koska Pyhä Henki on opettajani, eikä Pyhä Henki johdata syntiin. Viha ja katkeruus on syntiä tänäänkin. Eläminen synnissä on ihmisen oma valinta ja päätös.
Kaikki nämä selitykset (omat ja muiden) olivat kuitenkin saatanallista valhetta, josta kärsin minä itse ja minun oma rakas perheeni (vaimoni ja lapseni). Nämä kertomani kokemukset ovat pitkään olleet vamma sielussani, jonka kuitenkin Jumalan armo Pyhässä Hengessä on parantanut. Olisin todella tyhmääkin tyhmempi, jos menisin uudestaan tuohon saatanalliseen valheeseen.
Herra on parantanut minut monta kertaa, joista yksi on vapautuminen masennuksesta ja muista sen johdannaisista. Kun jäljestä päin ajattelen kaikkea tätä ja näin tänään kaltaisiani "tiilenpolkijoita", koen aitoa sääliä, myötätuntoa ja rakkautta, koska kokemuksesta tiedän, miten raskasta orjantyötä se on. Kuitenkin Jeesus on tarkoittanut sinut vapauteen, rauhaan ja iloon, jota voi kutsua sielusi menestymiseksi (ei kirosana vaikka perkele niin selittääkin).
Anna Jumalalle mahdollisuus. Jeesus rakastaa sinua. Älä usko ihmisten puheita ja tulkintoja, vastaus löytyy Raamatusta Pyhän Hengen kautta. Sinun ei tarvitse miellyttää yhtään ihmistä. Elämäsi on sinun elämäsi, minkä Jumala on sinulle antanut!
Kuten profeetta Hesekielin (Hes. 47 luku) profetiassa kuvataan Jumalan Hengen virtaa, joka tulvii kynnyksen alta uimavedeksi asti. Ts. polvistu rukoukseen, avaa sielusi ja henkesi Pyhälle Hengelle ja anna virran viedä. Jeesushan huusi lehtimajan juhlilla "joka janoaa, tulkoon minun tyköni ja juokoon". Nyt on lupa juoda ja myös juopua, ei viinistä vaan Pyhästä Hengestä. Tämä on erittäin Raamatullista. Ylistä Kristusta!