Suomen alhaiseen syntyvyyteen on syynsä

Lasten vähäinen syntyvyys puhuttaa suomalaisia. Joku asiantuntija taho (en muista mikä) totesi tilastojen perusteella, että lasten syntyvyys suomessa on yhtä alhaisella, jopa alemmalla tasolla kuin Suomen nälkävuosina.

Tämän tosiasian tunnustavat muutkin asiasta perillä olevat tahot kaikkialla. Myös poliitikot ovat tämän tajunneet. Niinpä suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Antti Rinne patistelikin eduskunnassa suomalaisia tekemään lapsia. Tasavaltamme presidentti näytti esimerkkiä.

Toki suurin osa kansasta on tajunnut tämän jo paljon aikaisemmin.

Kun poliitikoilla lainsäätäjinä ja kansan keulakuvina on todella suuri vastuu, sekä vaikutus kansan mielipiteisiin ja käyttäytymiseen, patistelut lapsen hankkimiseen näyttää suoraan sanoen hurskastelulta. Nimenomaan heidän säätämänsä lait ohjaa ja määrää kansan käyttäytymisen. Eikä lasten syntyvyys tee tästä poikkeusta.

Nimenomaan eduskunnan säätämien lakien mahtikäskyllä, määrätietoisesti on lähdetty muuttamaan perinteistä, Jumalan luomaa ja ainoaa toimivaa perhemallia, joka perustuu miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Lasten syntymiseen tarvitaan mies ja nainen, ei se muuten onnistu.

Poliitikot ja heihin uskova kansa: niin kauan kun kiellätte nämä faktat ja lainalaisuudet, ette ole tunnistavinanne miestä naisesta, poikaa tytöstä, puhutte ja käskette puhumaan sanktioiden uhalla sukupuolettomasta henkilöistä, miettikää, miten vakavasti otettavia te olette.

Yritätte lakeja säätämällä muuttaa perinteisen, ihmiskunnan alusta lähtien luodun ja toimivan perhemallin, minkä pohjalle meidän isämme on tämän hyvinvointi yhteiskunnan perustan laskeneet.

Ajatte ministeriöissä, ilmeisesti lapsiasiain valtuutetun hellimää ajatusta, että lapset pitäisi varjella 18-vuotiaaksi asti joutumasta kristillisen kasvatuksen kohteeksi. Kiellätte perustuslain vastaisesti päiväkodeissa ja kouluissa puhumasta hengellisiä asioita, rukoukset mukaan lukien. Korvaatte väkivalloin meihin jokaiseen suomalaiseenkin jo syntymässä istutetun Jumala kaipuun (kristinusko) muilla uskonnoilla, kuten joogalla, evoluutioteorialla ja muilla vastaavilla (uskontoja nekin ovat).

Halveksitte lasten omien vanhempien kykyä kasvattaa ja hoitaa lapsensa. Haluatte ohjata lapset mahdollisimman pieninä kodeistaan päiväkoteihin yhteiskunnan kasvatettavaksi. Sillä verukkeella, että molemmat vanhemmat pääsevät "työelämään" tekemään ns. "tuottavaa työtä" kansakunnan talouden kohottamiseksi.
Toisin sanoen uhrautumaan mammona nimisen epäjumalan alttarille, kasvattamaan entisestään pienenevän hyväosaisen ja muulla kuin työnteolla rikastuneen kansanosan paisuvaa pussia.

Teette tulonsiirtoja lapsiperheiltä ja muilta vähäosaisilta suurituloisten hyväksi. Tämän ovat jotkut poliitikot, laskevia kannatuslukujaan analysoidessaan televisio haastattelussa myöntäneetkin.

Näillä teidän toimenpiteillä on iso vaikutus kansan halukkuuteen hankkia lapsia. Kun liikkuu silmät ja korvat auki ihmisten keskellä, kuulee ihan yleisellä tasolla, vakaumuksesta riippumatta pohdintoja: en uskalla lapsia hankkia, sillä kauhistuttaa ajatella, millaisen yhteiskunnallisen helvetin keskelle lapset joutuisi. Nämä ei ole houreita, vaan kansan mielipiteitä.

Pakostakin tuntuu, että suurimpaan osaan poliitikkoja, heidän ohjailemia virkamiehiä ja isoon osaan suomen kansaa pätee nämä Jeesuksen sanat: ”kuulemalla kuulkaa, älkääkä ymmärtäkö ja näkemällä nähkää, älkääkä käsittäkö.”

Yhteiskunnassamme kärsivät ihmiset eivät ole kristinuskon ja kristillisen kasvatuksen uhreja. Ne ovat ”uskonnottomuuden uhreja”.

Jos olisin tilanteessa, hankinko lapsia vai ei. Totta kai niitä hankkisin. Lapset ovat Herran lahja ja huolehtisin lasteni kristillisestä kasvatuksesta. En antaisi kenenkään pilata minulle kuuluvaa oikeutta. Siis kannustan hankkimaan lapsia!

Ps. Katson, että tähän julkiseen kannanottooni minulla perustuslain nojalla ja suomalaisena veronmaksajana on oikeus. Jos tämä oikeus minulta evättäisiin, katson, että minun perusoikeuksiani on loukattu ja olisi syyllistytty lainrikkomiseen.

Sijoita ihmisiin

(Jesaja 58:6-11) 6. Eikö tämä ole paasto, jonka minä hyväksyn: että avaatte vääryyden kahleet, irrotatte ikeen nuorat, päästätte pahoinpidellyt vapaiksi ja särjette kaikki ikeet?
7. Eikö tämä ole oikea paasto, että taitat leivästäsi nälkäiselle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi ja että nähdessäsi alastoman vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
8. Silloin sinulle koittaa valkeus kuin aamurusko ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen. Vanhurskautesi käy edelläsi, ja Herran kunnia seuraa suojanasi.
9. Silloin sinä rukoilet, ja Herra vastaa, sinä huudat apua, ja hän sanoo: "Tässä olen." Jos poistat keskuudestasi ikeen, sormella osoittelun ja väärät puheet,
10. jos avaat sydämesi nälkäiselle ja ravitset kylläiseksi hätää kärsivän, sinulle koittaa pimeässä valo, ja pilkkopimeä on sinulle kuin keskipäivä.
11. Herra on alati ohjaava sinua. Hän ravitsee sinun sielusi kuivassa autiomaassa, hän vahvistaa sinun luusi. Sinä olet kuin runsaasti kasteltu puutarha, kuin lähteensilmä, jonka vesi ei ehdy.

Tänä päivänä on ihmisillä paljon erilaisia probleemeja ja huolen aiheita. Niille, joilla on paljon omaisuutta, rahaa ja rikkauksia, päällimmäisenä huolen aiheena saattaa olla: miten löytää varma ja järkevä sijoituskohde tänä markkinoiden epävakaisuuden aikana? Miten saada mahdollisimman hyvä tuotto sijoitukselle tai edes pystyä säilyttämään entinen.

Esimerkiksi tässä Jesajan kirjan kohdassa Herramme tarjoaa meille jumalallista periaatettaan: jos noudatamme tätä, Hän pitää kansansa elossa (henkisesti ja fyysisesti) tulevina vaikeina aikoina.

Mikä tämä jumalallinen periaate on? Se on: opi sijoittamaan ihmisiin (lähimmäinen). Opi rakastamaan lähimmäistäsi, veljiä ja sisariasi.

Jeesus itse näytti esimerkin. Hänen ainoa maailmaan tulonsa syy oli ihmiset, meidän syntiemme sovittaminen ja synnin rangaistuksen (kuolema) kärsiminen puolestamme, että saisimme pelastuksen, rauhan ja vapauden ottamalla tämän kalliin lahjan vastaan. HÄN SIJOITTI IHMISEEN elämänsä.

Jeesus sanoo: "lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa".

Olin eilen Keiteleellä helluntaiseurakunnassa alueellisessa vankilalähetys päivässä. Siellä kuunnellessani puheita, todistuksia, musiikkia ja rukoillessa koin jatkuvan Pyhän Hengen läsnäolon päälläni. Hän jatkuvasti ikään kuin muistutti: sijoita ihmisiin, sijoita ihmisiin....

Hiljaa sydämessäni itkin ja rukoilin: Herra, minä haluan sijoittaa, johdata sinä minua, anna voimasi, olen käytettävissä.

Saattaa hyvinkin olla, että tulevina vaikeina aikoina, taistelun kiihtyessä; pimeyden ja valon, valheen ja totuuden välillä, uskovat vielä etsivät turvaa toisistaan. Nyt vielä täällä Suomessa meillä kristityilläkin on helpot oltavat. Käytetään tämä aika hyväksemme, opettelemalla sijoittamaan ihmisiin.

Tämä kyllä yleensä vie meidät tilanteeseen, missä pitää mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, joskus Hänen pilkkaansa kantaen. Mutta siinähän ne meidän "väkevät" rukouksemme, samoin kuin meidän "totuutemme" tulevat punnituksi.