sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Saako uskovainen iloita?

Uusi viikko alkamassa ja mieli on virkeä, vaikka vaalivalvojaisissa menikin myöhään. Oli mahtavaa kokea uskovien yhteyttä, yhdessä iloita ja riemuita.


Uskovien yhteys toteutuu parhaiten juuri näissä käytännön jutuissa.

Saako uskovainen iloita ihan oikeasti, niin että se tuntuu ja näkyy muillekin? TIETENKIN SAA! Vaikea ymmärtää, miksi se niin monelle kristitylle on vaikeaa? Ehkä siksi, ettei itsellä ole iloa, eikä sallisi toistenkaan iloita. Raamatussa kuitenkin myös ilolla on keskeinen asema, se on osa hengenhedelmää, johdannainen terveestä uskosta. "Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne" (Raamattu). Eikä se tarkoita ainoastaan syvää rauhaa, kyllä sitäkin, mutta se näkyy myös silmin nähtävänä ilona. Sehän on meidän väkevyytemme.

Raamattu kertoo myös siitä, että jumalankansa on aina ollut kova juhlimaan. Kansa on pistänyt jopa karkeloksi aina kuninkaita myöten, jossa on sitten ollut kaikki soittopelitkin mukana. Epäilemättä tämä on ollut käytäntö myös uuden liiton seurakunnassa, koskapa juhlat, ylistys ja palvonta (Ilmestys kirja) jatkuu taivaassa. Sehän on suoranaista hurmosta!

Terveen seurakunnan jumalanpalvelus elämään palvonta eri muodoissaan kuuluu olennaisena osana, eikä se ole mitään suoritus keskeisyyttä. Se lähtee Jeesuksen verellä puhdistetusta sydämestä luonnostaan ja on aitoa iloa.

Tietenkin meillä jokaisella on välillä myös murheensa. Mutta Jumala ei tahto, että se on pysyvä olotila. Jeesus vapauttaa meidät nimenomaan vapauteen. Jumala ei tee väkivaltaa meidän tunteillemme, vaan jopa kunnioittaa valintaamme.

Jos joku haluaa pyöriä katkeruudessaan, itsesäälissään ja kerjätä sitä sääliä myös toisilta, hän saa vapaasti niin tehdä. Mutta matka käy kyllä raskaaksi ja elämästä katoaa ilo. Tässä tilassa helposti myös luulee, että toisen kokema ilo on teeskentelyä, vaikkei se sitä olekkaan. Helposti myös alkaa vääntää Raamatun selkeitä opetuksia mieleisekseen muodostaen opinkäsityksen, saadakseen helpotusta tuskaansa.

Ettei joku luulisi, että puhun löysiä ilman parempaa tietoa, niin mainittakoon, että olen tässä asiassa kokemusasiantuntija. Olen käynyt 90- luvun alussa vaikean, kahden vuoden masennusputken läpi, johon ei kuulunut ainakaan ilo. Ellei Herra armossaan olisi vapauttanut minua, tilanteeni olisi nyt aivan toinen. En olisi tässä. KIITOS HERRALLE!

Ystäväni, anna Jumalalle ja Pyhälle Hengelle mahdollisuus elämässäsi! Saat kokea armoa ja aitoa iloa, sellaista, mikä kantaa, josta jotkut maksaivat suuria summia rahaa, jos se olisi rahalla ostettavissa.

Jeesus sanoo (Joh. 7: 37) "joka janoaa, tulkoon minun tyköni ja juokoon". Nyt on lupa juoda veljet ja sisaret: armon virrasta Pyhää Henkeä! Tästä on Jeesuksen oma sana ja kutsu juomaan (voisi olla myös juopumaan).

(Ef. 5:18) Älkää juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää hengellä". Juopuminen viinistä on täyttymistä viinistä. Sana kehoittaa täyttymään Pyhällä Hengellä viinin sijaan.

Siunausta kaikille!
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti